Harpisti, musiikintekijä ja kuvataiteilija Laura Hynninen on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona 1990-luvulta lähtien. Harpunsoiton A-tutkinnon hän suoritti Sibelius-Akatemiassa vuonna 1999. Vapaana taiteilijana työskentelevällä Hynnisellä on ollut vakituiset toimet harpun äänenjohtajana Suomen Kansallisoopperassa ja Radion Sinfoniaorkesterissa. Häntä on kuultu useiden suomalaisten orkestereiden -mm. Avanti!n, Tapiola Sinfoniettan, Oulu Sinfonian, Vaasan Kaupunginorkesterin ja Radion Sinfoniaorkesterin solistina. Hänet tunnetaan myös monipuolisesta työskentelystä yli genrerajojen. Sooloprojekteissaan Hynninen yhdistää musiikkiaan ja visuaalisia teoksiaan omaperäisellä tyylillään. Laura Hynnisen soolokonserttikokonaisuus on kuultu mm. Kauniaisten Musiikkijuhlilla, Riihimäen Kesäkonserteissa, Kokonainen Festivaalilla, Helsinki Harp Festivalilla, Hiljaisuus Festivaalilla ja Helsingin G Livelabissa. Yleisradio valitsi Hynnisen säveltämän, esittämän ja tuottaman sooloalbumin Otilia (Alba Records) Vuoden Levyksi 2021. Otilia-levy toi Hynniselle myös Emma-ehdokkuuden 2022. Laura Hynninen on Sysmän Suvisoiton taiteellinen johtaja.
Laura Hynnisen ja Milko Vesalaisen taidenäyttely Muistoja ja maisemia Lappeenranta-salin lämpiössä 6.-16.5. 2025. Tervetuloa!
Maurice Ravel (1875-1937) syntyi Cibouressa Ranskan baskialueella. Säveltäjän äiti Marie Delouart oli baski, isä Joseph Ravel puolestaan sveitsiläinen keksijä ja teollisuusmies. Perhe muutti Pariisiin, jossa Ravel aloitti pianonsoiton seitsemänvuotiaana. Muutamia vuosia myöhemmin hän teki ensimmäiset sävellyksensä ja musiikkiopinnot jatkuivat Pariisin konservatoriossa säveltäjä Gabriel Faurén oppilaana. Ravel tavoitteli useina peräkkäisinä vuosina arvostettua Prix de Rome -palkintoa. Kun hän eräänä vuonna ennakkosuosikin asemastaan huolimatta jäi jälleen kerran vaille palkintoa, lopetti hän opintonsa konservatoriossa ja alkoi toimia täysipäiväisenä säveltäjänä sekä pianistina.
Ajanjakso vuodesta 1905 vuoteen1914 oli Ravelin elämän kenties tuotteliainta aikaa. Silloin valmistuivat monien piano- ja kamarimusiikkiteosten lisäksi muun muassa orkesteriteos Espanjalainen rapsodia. Sergei Djagilev toi venäläisen balettinsa Pariisiin toukokuussa vuonna 1909 ja tilasi Ravelilta baletin. Lopputuloksena syntyi upea baletti Daphnis et Chloé, joka on monien mielestä Ravelin paras teos. Säveltäjä oli näihin aikoihin muutenkin kiinnostunut näyttämömusiikista. Vuonna 1907 valmistui ooppera L'heure espagnol, Espanjalainen hetki ja vuonna 1912 satubaletti Ma mère l'oye, Hanhiemo.
Johdanto ja allegro on syntynyt vuonna 1905 vain paria vuotta ennen kuuluksi tullutta orkesteriteosta Espanjalainen rapsodia. Teoksen intiimi tunnelma ja herkkyys vievät kuulijan ranskalaiseen luonnonmaisemaan impressionistien aikaan. Ravel sai vaikutteita myös Claude Debussyn musiikista. Ravelin tyylillinen määrittely on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi. Hän ei edustanut impressionismia sanan puhtaimmassa merkityksessä.
Ranskalainen säveltäjä Albert Roussel ( 1869 – 1937) syntyi Tourcoingissa ja osoitti varhain kiinnostusta matematiikkaa kohtaan. Hän vietti aikaa Ranskan laivastossa, jonka kanssa tehdyistä matkoista hän sai inspiraation useisiin tuleviin teoksiinsa. Roussel jätti laivaston 1894 ja alkoi opiskella musiikkia Eugène Gigoutin oppilaana. Hän jatkoi musiikinopintojaan vuoteen 1908 ja sai opetusta mm. Vincent d'Indyltä. Hän itse opetti esimerkiksi Erik Satieta ja Edgar Varèsea.
Roussel oli ensimmäisessä maailmansodassa ambulanssinkuljettajana länsirintamalla ja osti sodan jälkeen itselleen kesäasunnon Normandiasta. Siellä hän omisti suurimman osan ajastaan sävellystyölle.
Rousselin varhaisimmissa teoksissa on vaikutteita impressionismista, mutta hän kehitti myöhemmin omintakeisemman tyylinsä. Hän oli lisäksi kiinnostunut jazzmusiikista.
Rousselin Serenade kokoonpano koostuu huilusta, viulusta, alttoviulusta, sellosta ja harpusta. Teos on sävelletty Varengevillessä heinäkuussa 1925 ja se valmistui 7.9.1925. Huilisti René Le Roylle omistetun partituurin julkaisi Durand -kustantamo vuonna 1926.
Ástor Piazzollan Histoire du Tango syntyi alun perin alun huilulle ja kitaralle vuonna 1985. Se on yksi Piazzollan tunnetuimmista sävellyksistä, ja sitä soitetaan usein erilaisilla yhdistelmillä, mukaan lukien viulu tai kontrabasso korvattuna huilulla ja pianolla, harppu tai marimba korvattuna kitaralla. Café 1930 on sarjan toinen romanttinen osa.
Ranskalaisen Jacques Ibert´n pikantti Trois Pièces Brèves, Kolme lyhyttä kappaletta puhallinkvintetille on vuodelta 1930. Se on kuvaus onnellisesta päivästä Pariisin puistoissa ja kujilla.
André Caplet (1878-1925) opiskeli sävellystä, pianonsoittoa ja viulunsoittoa Pariisin konservatoriossa ja voitti 1901 Prix de Rome -palkinnon. Myöhemmin hän opiskeli kapellimestari Andrei Nikischin johdolla ja toimi Bostonin oopperan kapellimestarina vuodesta 1910 vuoteen 1914. Debussy, joka oli läheinen ystävä, pyysi Caplet'ia orkestroimaan useita hänen teoksiaan. Säveltäjänä hän kirjoitti useita hyvin omaperäisiä teoksia.Caplet menehtyi ensimmäisen maailmansodan rintamalla kaasuhyökkäyksessä. Niiden joukossa on Conte Fantastique harpulle ja jousikvintetille. Teos on saanut inspiraationsa Edgar Allan Poen tarinasta "Punaisen kuoleman naamio", julkaistiin vuonna 1924. Novellissa seurataan prinssi Prosperon pyrkimyksiä välttyä vaaralliselta rutolta, joka tunnetaan Punaisena kuolemana.