Saksalaisia idyllejä
Jonathan Dove kasvoi arkkitehtiperheessä harrastaen pianon-, urkujen ja alttoviulun soittoa. Säveltäminen kulki rinnan jo varhain ja sävellysopinnot veivät hänet Cambridgeen. Oopperasta ja vokaalimusiikista tulikin sittemmin Doven tuotannon pääsuuntauksia ja hän on säveltänyt lähes 30 oopperaa. Doven musiikki on usein soinut myös Proms -festivaaleilla. Sunshine -orkesteriteos on omistettu Bambergin filharmonikoille ja se sai ensiesityksensä tammikuussa 2017.
Ludwig van Beethovenin Viulukonsertto on sävelletty vuonna 1806, ja se on nykyään kenties kaikista viulukonsertoista arvostetuin. Viulukonsertto sai ensiesityksensä joulun alla vuonna 1806 Wienissä solistinaan Franz Clement. Beethovenin viulukonserton soolo-osuus valmistui niin likellä konserttia, että solisti joutui konsertissa soittamaan pitkiä jaksoja prima vistana eli ensinäkemältä. Konsertti ei ollut menestys ja viulukonsertto unohtui kymmeniksi vuosiksi. Tämän suuren yleisön rakastaman konserton solistina esiintyy orkesterimme 2. konserttimestari Annika Sinisalo.
Andrea Tarrodin Camelopardalis on sävellety Etelä-Afrikan Cape filharmonialle vuonna 2011. Säveltäjä on kuvannut teostaan:
"Eräänä yönä näin unta, että minulla on kirahvi. Olimme parhaita ystäviä, kirahvini ja minä! Kiipesin sen päälle, hyppäsimme ikkunasta ja ratsastimme pois. Ratsastimme metsien, niittyjen ja vuorten halki. Horisontissa näimme suuren punaisen auringon nousevan ja parvi värikkäitä lintuja lensi ohitse. Herättyäni tunsin oloni äärettömän onnelliseksi; se oli niin outo ja kaunis uni! Tuolloin olin juuri aloittamassa teosta Cape Philharmonic Orchestralle ja tuntui luontevalta antaa teoksen inspiroitua unesta. Camelopardalis on tähdistö pohjoisella taivaalla ja sana on latinaa tarkoittaen kirahvia. Jossain teoksen keskellä saatat kuulla laulun kirahvista, fagotin esittämä..."
Kaukana taide-elämän keskuksista Richard Wagner sävelsi Siegfried -idyllin vaimonsa 33-vuotissyntymäpäivän kunniaksi jouluna 1870. Siegfried-idylli olikin alun perin nimeltään Tribschen -idylli, mutta muuttui Siegfriediksi edellisenä vuonna syntyneen pojan mukaan. Cosima ei saanut etukäteen lainkaan vihiä miehensä yllätyksestä. Hän kuvailee päiväkirjassaan joulupäivän aamun tunnelmiaan:
"Kun heräsin, kuulin ääntä. Se voimistui, tiesin, etten ollut enää unessa, musiikki soi, ja millainen musiikki!"