Talvinen kuu

to 19.1. Lappeenranta-sali klo 19
Leader Kolbjᴓrn Holthe, viulu

Ohjelma:
Johann Christian Bach: Ouverture I D-duuri op. 3 nro 1,
osa I Allegro con brio
Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 5 A-duuri   
                        Edvard Grieg: Kaksi lyyristä kappaletta op. 68; nro 4 Ilta vuorilla
ja nro 5 Kehtolaulu
Dmitri Shostakovitsh: Kamarisinfonia, sov. Rudolf Barshai (Jousikvartetto nro 4)

Liput 30 € / 21 €
Kausikorttikonsertti

Teosesittelyt

 

Wolfgang Amadeus Mozart: Viulukonsertto nro 5 A-duuri   

W.A. Mozartin viiden viulukonserton sarja päättyy vuonna 1775 sävellettyyn niin kutsuttuun turkkilaiseen konserttoon. Teos sai ensiesityksensä Salzburgissa samaisena vuonna. Konserton muotorakenne on nopea-hidas-nopea, ja varmaa tietoa ei ole siitä, kenelle Mozart sen sävelsi. Konsertossa esiintyvä episodinen alla turca -teema esiintyy aiemmin jo Mozartin Milanoon säveltämässä baletissa Le gelosie del Sarraglio joulukuulta 1772 ja myöhemmin A-duuripianosonaatissa kesältä 1778.

Konsertto alkaa majesteetillisen kepeällä johdannolla. Viulun sisääntulossa esitellään teema-aines, jota aletaan sitten varioida kepein kaarroksin. Divertimentomainen ote jatkuu pysähdellen ja eteenpäin pyrkien. Mollitaitteen sävellajiyhdistelmä on nerokas ilmeikkyydessään, kunnes lopulla palataan alun teema-ainekseen huipentuen solistin soolokadenssiin. Toinen osa Adagio puolestaan lipuu kauneuden veneen lailla ajattomasti kelluen. Päättävä rondo perustuu menuetin teemaan, jossa keskellä 3/4-osa tahtilaji muuttuu 2/4-osaksi tuoden turkkilaisen karaktäärin lennokkaasti kuuluville.

Edvard Grieg: Kaksi lyyristä kappaletta op. 68; nro 4 Ilta vuorilla ja nro 5 Kehtolaulu

Norjalaisen Edvard Griegin sukujuuret juontavat Skotlantiin Cullodenin taistelun aikaiseen Greigin sukuun. Griegin isä oli Britannian konsuli Bergenissä ja äiti lahjakas pianisti sekä runoilija. Piano-opintonsa Grieg aloitti äitinsä opissa ja vähitellen ilmeni, että poika soitti mieluummin omia kuin muiden säveltäjien kappaleita. Vuonna 1859 Grieg pääsi oppilaaksi Leipzigin konservatorioon. Täällä hänen esikuvakseen nousi Schumannin ystävä, muusikko E.F. Wenzel, jonka innoittamana Grieg harjoitteli itsensä niin sairaaksi, että joutui toviksi keskeyttämään opintonsa keuhkosairauden takia. Opinnot päättyivät vuonna 1862 ja hän piti heti sävellyskonsertin Bergenissä, mistä tuli suuri menestys. Grieg päätti kuitenkin lähteä vielä opiskelemaan lisää Tanskan Kööpenhaminaan. Säveltäjäystävä Richard Nordraakilla ja Griegillä oli vahva usko norjalaisen musiikin kehitysmahdollisuuksiin ja he tukivat toisiaan sävellyssuunnitelmillaan. Grieg toimi muun muassa Kristianiassa musiikinopettajana ja kapellimestarina ja oli perustamassa vuonna 1871 Musikforeningenia, Oslon filharmonisen seuran edeltäjäyhdistystä. Vuonna 1869 Grieg tapasi Roomassa Franz Lisztin, joka soitti Griegin pianokonserton ja ylisti sekä rohkaisi Griegiä. Grieg sai valtionpalkan vuonna 1874. Vuonna 1885 Grieg muutti Bergenin ulkopuolelle uuteen huvilaansa Troldhaugeniin, josta tuli hänen kotinsa kuolemaan saakka.

Lyyriset kappaleet sisältyvät Griegin 66 pianokappaleen sarjaan vuosilta 1867–1901. Niiden impressionistishenkinen ilmapiiri kuvailee säveltäjän sanoin Norjan luonnonkauneutta, mutta myös suurta koti-ikävää. Grieg itse orkestroi Kaksi lyyristä kappaletta op. 68 pienelle orkesterille.

Dmitri Shostakovitsh: Kamarisinfonia, sov. Rudolf Barshai (Jousikvartetto nro 4)

Dmitri Shostakovitsh on edelleen yksi maailman eniten esitetyistä sinfonikoista ja yksi 1900-luvun merkittävimmistä uusklassikoista. Shostakovitsh koki innostavana ensin nousevan uudenlaisen modernistis-sosialistisen Neuvosto-Venäjän, sitten lamaannuksena Neuvostoliittoa johtaneen diktaattori Josif Stalinin 1930-luvulla alkaneen niin kutsutun suuren terrorin aikakauden sekä sitä seuranneen traagisen suuren isänmaallisen sodan. Shostakovitsh aloitti pianonsoiton 9-vuotiaana konservatorio-opinnot suorittaneen äitinsä johdolla. Vuonna 1922 Shostakovitshin isä yllättäen kuoli ja perheelle tuli taloudellisia vaikeuksia. Elättääkseen perheettään nuori Dmitri soitti pianoa muun muassa elokuvateatteri Valoisan nauhan elokuvaesitysten taustalla ja väliajoilla, vaikkakin huonolla palkalla.

Vuonna 1923 Shostakovitsh suoritti pianodiplominsa ja vuonna 1925 sävellysdiplomin korkeimmin mahdollisin arvosanoin. Kaiken yhteiskunnallisen ahdistuksen ja pelon keskellä suuren säveltäjän kynästä syntyi hänen elinaikanaan muun muassa viisitoista monumentaalista sinfoniaa, viisitoista jousikvartettoa, ooppera Mstsenskin kihlakunnan lady Machbeth (1934), baletti Kultainen aikakausi ja lukuisa joukko soitinkonserttoja. On suorastaan ihme, että Shostakovitsh kykeni selviämään Stalinin terrorista ja samanaikaisesti säveltämään aktiivisesti. Lisäksi hän kykeni luomaan musiikkiinsa sisäisiä sanomia, ajan hengen kuvia sekä jopa suoranaista yhteiskunnallista kritiikkiä.

Kamarisinfonia op. 83 perustuu säveltäjän 4. jousikvartettoon vuodelta 1949 ja sen kamariorkesteriversion on tehnyt Rudolf Barshai. Jousikvartetto 4 sai kantaesityksensä Moskovassa vuonna 1953 – samaisena vuonna, jolloin diktaattori Stalin kuoli, ja se on omistettu muotoilija, taidemaalari Pjotr Vilyamsille, joka oli myös maalannut säveltäjän muotokuvan. Vain vähän aiemmin vuonna 1948 Shostakovitsh yhdessä säveltäjien Sergei Prokofjevin, Vissarion Shebalinin ja Aram Hatshaturjanin kera oli tuomittu kommunistisen puolueen puoluekokouksessa formalistisiksi länsimaalaismielisiksi säveltäjiksi, jotka olivat luopuneet sosialistisesta realismista. Tämän seurauksena Shostakovitsh menetti asemansa Moskovan ja Leningradin konservatorioiden sävellyksen professorina. Kansanmusiikin tuominen osaksi musiikkia oli yksi keino luoda illuusio sosialistisesta realismista. Niinpä jousikvarteton nro 4 keskiössä heijastuvat juutalaiset melodiat aitoihin säveltäjän omiin karaktereihin.

Dmitri Shostakovitsh kirjoitti: ”Tämä juutalaisen kansanmusiikin laatu on lähellä käsitystäni siitä, mitä musiikin pitäisi olla. Musiikissa tulee aina olla kaksi kerrosta, sillä juutalaisia kidutettiin niin kauan, että he oppivat peittämään epätoivonsa. He ilmaisevat epätoivoaan tansseissaan. Voin sanoa, että juutalainen kansanmusiikki on ainutlaatuisen puhuttelevaa.”

Lippujen hinnat

Peruslippu: 30 €
Työttömät, eläkeläiset: 21 €
Opiskelijat: 6,50 €

Lapset alle 16v. ilmaiseksi konserttiin

KAUSIKORTTIKONSERTTI

Orkesterin toimisto
Villimiehenkatu 1 PL 11
53101 Lappeenranta

Lappeenrannan kaupungin henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Saavutettavuusseloste

Neuvoja ja opastusta tämän sivuston käyttöön saat Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkistä, puhelin 05 616 2220 tai winkki@lappeenranta.fi.