Lyömäsoittimet, äänenjohtaja
Soittimekseni lyömäsoittimet valikoitui oikeastaan aika perinteisesti: isäni kysyi kuusivuotiaalta Laurilta josko hän haluaisi soittaa rumpuja, ja vastasin ennakkoluulottomasti: “joo”. Parin vuoden rumpusettiopintojen jälkeen siirryin Limingan musiikkiopistoon ja aloin tutustua aiheeseen klassisemmalla otteella. Tie vei Limingasta Oulun kautta Helsinkiin, josta Berliinissä ja Kuopiossa vietettyjen vuosien jälkeen päädyin Lappeenrantaan.
Nykyään lyömäsoittimissa kiehtoo eniten niiden jatkuva kehitys ja kasvava rooli orkesteri- ja soolosoittimena. Liikkeessä pitää myös länsimaiseen taidemusiikkiin enenevissä määrin otettavat vaikutteet erilaisista etnisistä kulttuureista, joiden soittimisto ja rytmiikka on omastamme täysin poikkeava. Orkesterissa viihdyn parhaiten patarumpujen takana, jossa pääsen mielestäni parhaiten vaikuttamaan orkesterin sointiin. Kamarimuusikkona lyömäsoitinkvartettini Awake Percussionin kanssa työskentely on ollut erityisen palkitsevaa.
Vapaa-ajalla minut löytää todennäköisimmin frisbeegolfradalta, koskesta, sienimetsältä, pleikkarin edestä, oman saunan terassilta, tai keittiöstä, jossa soi poikkeuksetta musiikki. Klassisen jätän useimmiten kuitenkin töihin; kotona pauhaa mielentilan mukaan mitä vain rapista rock-klassikoihin, raskaimpaan metalliin ja pirteimpään poppiin.