Sellokomeetta

Sellokomeetta

to 15.2. Lappeenranta-sali klo 19
Johtaa Erkki Lasonpalo
Solisti Jonathan Roozeman, sello

Ohjelma:

Jean Sibelius: Concert overture, sov. T. Hannikainen
Luigi Boccherini: Sellokonsertto B
Leoš Janacék: Varasteleva kettu -sarja, sov. I. Farrington 

Liput 32 € / 22 €, opiskelijat 7 €

Kausikorttikonsertti

Konsertin kesto n. 2 tuntia, sisältäen väliajan.

Teoksista ja taiteilijoista

Jean Sibeliuksen (1865-1957) Konserttialkusoitto on kaksitoista minuuttinen teos pienelle orkesterille. Sibelius johti teoksen kantaesityksen Turussa 7.4.1900. Teosta ei ole esitetty sitten 1900-luvun alkuvuosien. Konserttialkusoitto pohjautuu Sibeliuksen näyttämöteoksen, Jungfrun i tornetin, Neito tornissa musiikilliseen materiaaliin ja löytyy ikään kuin sen sisään piilotettuna. Kapellimestari Tuomas Hannikainen havaitsi sen olemassaolon tekemissään tutkimuksissa vuonna 2018. Hän on editoinut Konserttialkusoiton nuottimateriaalin ja saattanut sen esitettävään asuun. 

Luigi Boccherini (1743–1805) oli italialainen säveltäjä ja sellisti. Boccherini syntyi musikaaliseen perheeseen Italian Luccassa. Hänen isänsä lähetti nuoren poikansa Roomaan opiskelemaan musiikkia. 
Vuonna 1769 Boccherini asettui Madridiin Espanjaan. Hänet nimitettiin vuonna 1785 Madridin kuninkaan hovikapellimestariksi ja neljä vuotta myöhemmin Preussin hovisäveltäjäksi. Loppuelämänsä Boccherini vietti köyhyydessä ja unohdettuna.

Luigi Boccherinin sellokonsertto nro 9 B-duuri G. 482, syntyi joko 1760-luvun lopulla tai 1770-luvun alussa. Boccherini oli myös lahjakas sellisti ja sävelsi soittimelleen kaksitoista konserttoa. Vuonna 1895 saksalainen sellisti Friedrich Grützmacher otti tämän romanttisen virtuoosikonserton ohjelmistoonsa. Boccherinin yhdeksäs sellokonsertto on pitkään ollut olennainen osa sellon tärkeintä repertuaaria, koska selloa käytetään koko neljän oktaavin alueella. 

Grützmacher yhdisti Boccherinin yhdeksännen sellokonserton muihin Boccherinin sellokonsertoihin. Laajojen muutosten lisäksi Grützmacher päätti poistaa konserton alkuperäisestä toisesta osasta ja korvata sen seitsemännen sellokonserton (G-duuri, G.480) osuudella. Neljäs sellokonsertto (C-duuri, G.477) esiintyy ensimmäisen osan alkupuolen tahdeissa ja Rondo keskellä ja lopussa. Viidennen sellokonserton (D-duuri, G478) ensimmäisen osan arpeggiot esiintyvät mollimuodossaan ensimmäisen osan t alkupuolella. Grützmacher otti myös vapauden kirjoittaa omat kadenssinsa. Kaikista muutoksista huolimatta tämä konsertto on yksi Boccherinin tunnetuimmista teoksista.

Léos Janáček (1854-1928) syntyi vaatimattomasti toimeentulevaan opettajaperheeseen ja aloitti muusikonuransa kuoropoikana Brnossa. Hän opiskeli musiikkia Prahassa ja Leipzigissa. Vuonna 1881 hän palasi Brnoon, johon hän perusti myöhemmin Brnon konservatoriona tunnetun oppilaitoksen.  
Janáčekin varhaistuotanto on pääasiassa romanttista, mutta myöhemmin hän sai vaikutteita lisäksi määriläisestä ja slovakialaisesta kansanmusiikista. Oopperasäveltäjistä hän piti esikuvanaan venäläistä Modest Musorgskia. Oopperassa Jenůfa hän käytti hyväkseen tutkimuksiaan puhekielen intonaatiosta ja loi näin omaperäisen sävelkielen. Teos sai kantaesityksensä Brnossa, mutta vasta esitys Prahassa 1916 kohotti hänet kansainväliseen maineeseen. Hän tapasi pian sen jälkeen salarakkaansa Kamila Stösslován, jolta hän sai inspiraation useisiin myöhäistuotantonsa teoksiin kuin myös Ovelaan kettuun.

Janáček kapinoi teoksissaan musiikin klassisia muotoja ja sinfonista kehittelyä vastaan. Temperamentiltaan hän oli impulsiivinen ja kiihkeä, mikä näkyy hänen teostensa teemojen lyhyytenä, toistoina, kontrasteina ja profilointien voimana. 

Ovela kettu (alkuperäinen nimi Příhody lišky Bystroušky) on Leoš Janáčekin kolminäytöksinen tšekinkielinen ooppera, joka valmistui vuonna 1923 säveltäjän itse muokattuun librettoon Rudolf Těsnohlídekin novellin mukaan.

Kun Janáček vuonna 1921 löysi Těsnohlídekin sarjakuvavaikutteisen tarinan, hän päätti muuttaa sen oopperaksi. Hän aloitti työnsä tapaamalla kirjailijan ja tutkimalla eläimiä. Hän muutti alun perin komedian sarjakuvan filosofiseksi pohdiskeluksi elämän kiertokulusta, joka päättyy ovelan ketun kuolemaan. Työ valmistui vuosina 1922-23. Ensi-ilta pidettiin 6. marraskuuta 1924 Brnon kansallisteatterissa František Neumannin johdolla. Ohjaajana oli Ota Zítek ja lavasuunnittelijana Eduard Milén.

Oopperassa on mukana määriläistä kansanmusiikkia ja rytmejä, kun se kertoo älykkään ”teräväkorvaisen” ketun elämästä ja mukana tulevista villieläimistä sekä muutamista ihmisistä ja heidän pienistä seikkailuistaan heidän elämänkaarensa läpi.  

Sellisti Jonathan Roozeman opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa Martti Rousin oppilaana. Hän saavutti vain kaksitoista vuotiaana semifinaalipaikan ja erikoispalkinnon Turun (2010) ja Paulon (2013) sellokilpailussa ja Gaspar Cassadon kilpailussa Japanissa (2013). Vuonna 2012 hän voitti toisen palkinnon Amsterdamissa ’Nationaal Celloconcoursissa’ nuorimpana osallistujana koskaan. Kuudes sija kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa loi välittömästi lukuisia soolo- ja resitaalikonsertteja, esimerkiksi Mikkelin ja Turun musiikkijuhlille. Myös lukuisat muut konserttijärjestäjät ovat kutsuneet hänet soittamaan konserttisarjoihin ympäri maailmaa, kuten Pietariin, Lontooseen, Chicagoon, Italiaan, Turkiin sekä Itävaltaan. Hän saavutti myös ensimmäisenä suomalaisena finaalipaikan arvostetussa Naumburg-kilpailussa New Yorkissa  lokakuussa 2015.

Roozeman on pienestä pitäen soittanut ammatti- ja opiskelijaorkestereiden solistina, joista mainittakoon Radion Sinfoniaorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Porin Kaupunginorkesteri ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Sakari Oramon ja Jukka-Pekka Sarasteen kanssa. Vuodesta 2010 hän on toiminut aktiivisena kamarimuusikkona festivaaleilla eri puolilla Eurooppaa.

Jonathan soittaa Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä italialaisella David Tecchler sellolla (1707) ja ulkomaalaisen mesenaatin lainaamalla Dominique Peccatte arvojousella.

Lippujen hinnat

Peruslippu 32 €

Eläkeläiset 22 € 

Opiskelijat 7 €

Lapset alle 16-vuotiaat ilmaiseksi

Lappeenrannan kaupunginorkesterin toimisto
Villimiehenkatu 1 PL 11
53101 Lappeenranta

Lappeenrannan kaupungin henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Saavutettavuusseloste

Evästeet

Neuvoja ja opastusta tämän sivuston käyttöön saat Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkistä, puhelin 05 616 2220 tai winkki@lappeenranta.fi.